Perusjuttuja

Tämä maanantai alkoi vauhdikkaasti, sillä kirjastoa on pidettävä pystyssä kahden hengen voimin ainakin tämä ja mahdollisesti seuraavakin päivä. Tarkoittaa sitä, että juuri mihinkään kuin PERUSjuttuun ei ole aikaa. Ja perusjuttuhan kirjastossa on tietysti asiakaspalvelu. Se näkyvin osa siitä on lainaus-palautus-tiskissä istuminen, mutta tietysti kaikki työ mitä täällä teemme, liittyy siihen.

Olen nyt PERUSvalmistautunut takahuoneessamme palvelemaan seiskaluokkalaisia asiakkaita, jotka saapuvat ensi viikolla tiedonhaun opetukseen ja kuulevat siinä samalla lukuvinkkejä. Tarkoittaa sitä, että istun ja tuijotan noin kahden metrin pituista kirjariviä ja yritän valita niistä jonkinlaista kokoomaa. Olen kyseiset kirjat lukenut, kotona tietysti, tehnyt niistä muistiinpanoja ja miettinyt mitä niistä kertoisin. Nyt pitäisi hahmottaa kirjojen erilaisuus ja kiinnostavuus, esimerkiksi minkälainen paletti sopisi paljon lukeneille seiskaluokkalaisille?

Jatkopohdinnat, viimeset kirjavalinnat ja -tilaukset Kimppakirjastosta teen myöhemmin, kohta on kiiruhdettava omalle vuorolle sinne näkyvään PERUSpalveluun. Eli kärsivällisyyttä ihmiset, tiskillä tänään vain yksi virkailija!

Lukupäiviä kotona

Tuli lisätöitä - kivaa! Tarkoitan: maaliskuun alussa lisää innokkaita seiskaluokkalaisia saapuu kirjastoomme (Viitasaarella) opettelemaan tiedonhakua ja kuulemaan kirjavinkkejä. Siksi siis luen vielä uusia kirjoja, joista rakentelen vinkit.

Klassikoita

Myös klassikkokirjavinkkauslista (mikä sana..) on tekeillä ja osa näistä mukaansatempaavista romaaneista, runoista ja näytelmistä on kannettu kotiin. Nautin jo valmiiksi siitä, että saan lukea lisää klassikoita. Nii-in, tällainen hulluus täällä!

Muitakin kirjoja

Ihan hölmöä, näyttelyssä olleita työkavereiden vinkkejäkin pitäisi jossakin välissä ennättää lukea. Samoin uutuuksia pukkaa sitä tahtia, että hitaampia heikottaa, (mitä se sitten tarkoittaakaan).

Lukemisessa juuri NYT Elizabeth Georgen uusin nimeltä Believing the Lie. Kyllä, enkuksi, hänen dekkareiden kääntäminen lopetettiin ikuisuus sitten. Toinen kirja kesken: Liksomin Hytti nro 6. JA äänikirjana kesken Katja Ketun Kätilö. Oli otettava iltakuuntelemiseksi, kun varausjonossa tässä taannoin 18 henkilöä. Äänikirjana ei tarvinnut jonottaa.

Asiakkaiden kirjavinkkauksia Lainanpäivältä

Lainanpäivän kirjavinkkauksia tuli harmittavan vähän, tässä saldo vinkkauksista.

Ropponen Markku: Kuhala ja vanginvartijan mandoliini
Otto Kuhala ajautuu monenlaisten sattumien summana lopetettavaan vankilaan ja tapaa siellä vartijan ongelmineen sekä muutaman muunkin paikallisen "punaniskan". Huumoria Ropposen tapaan, hyvää maisema kuvausta ja kunnon toimintaa.

Tuuri Antti: Ikitie
Elävä kuvaus Suomen historiasta. Mainitaan Pihtipudas.

Lindström Varpu: Uhmattaret
Kertoo suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheista Kanadassa 1890-1930. Kiinnostavaa luettavaa varsinkin heille, joiden sukulaisia on tuolloin lähtenyt "kultaa vuolemaan" suureen maailmaan.

Gerritsen Tess: Mefisto klubi
Pelottavaa jännitystä murhamysteerin tiimoilta. Kirja piti otteessaan, täytyi lukea ahmimalla.

Lind Arvi: Lindin Arvi
Tutun uutistoimittajan hauskasti kerrottu kuvaus lapsuudestaan ja työstään Ylellä.

Boyne John: Tarkoin vartioitu talo
Kumpa Anastasia Romanovin elämä olisikin näin mennyt.

Mosab Hassan Yousef : Hamasin poika

Hamasin poika on kertomus Palestiinan ja Israelin välisestä konfliktista.
Mosab Hassan Yousef kasvoi perheessä, jossa Islaminusko oli hyvin tiiviisti läsnä, olihan hänen isänsä uskonnollinen johtaja, kuten myöskin isöisänsä oli ollut. Kaiken uskonnollisuuden ohessa Mosabin isä oli perustamassa järjestöää, jonka tehtävänä olisi toimia Palestiinalaisten vastarintaliikkeenä Israelin miehitystä vastaan. Liikkeen nimeksi annettiin Hamas.

Samalla kun Mosab ajautui isänsä vanavedessä keskelle jatkuvaa taistelua Israelin armeijaa ja tiedustelupalvelua vastaan, hän koki turhautumista tätä epätoivoista tilannetta kohtaan. Islam oli koko ajan mukana kaikessa väkivallassa ja sekasorrossa, sen suojassa sai tehdä kaikkea pahaa sekä sotilaille että siviileille.
Israel pyrki jatkuvasti rauhoittamaan tilannetta tappamalla tai vangitsemalla Hamasin johtajia ja aktiivisimpia jäseniä. Vankeudet kestivät muutamista kuukausista useisiin vuosiin, Mosab sai myös osansa tästä menetelmästä.

Tämän kaiken keskellä Mosab tutustui Raamattuun ja sitä kautta Kristinuskoon. Hän tajusi hyvin nopeasti, että Kristinusko oli huomattavasti lähempämä niitä arvoja, joiden avulla tämä konflikti voisi olla ratkaistavissa.

Vankilassa ollessaan häneen otti yhteyttä Shin Bet -nimisen Israelin tiedustelupalveluyksikön agentti ja tiedusteli Mosabin halukkuutta ryhtyä vakoojaksi. Harkinnan jälkeen Mosab vastasi kyllä.
Koska Mosab oli arvostetun johtajan poika, hän oli asemassa jossa sai helposti sellaista tietoa, mikä auttoi Israelia taistelussa Hamasia vastaan. Mosabista tulikin hyvin arvostettu vakooja, jonka ansiosta saatiin lukuisia terroritekoja estettyä.

Mielestäni Hamasin poika on hyvä kirja. Siitä saa hyvin perustietoa Palestiinan konfliktista sisäpiiriläisen kertomana. Mielenkiintoista on lukea esimerkiksi PLO:sta ja Jasser Arafatista, mitkä olivat järjestön taustat ja miten esimerkiksi raha vaikutti järjestön toimintaan ja moraaliin.
Oma käsitykseni Islamin uskosta parani huomattavasti, vahvistui se käsitys että uskonto ja terrorismi  kulkevat hyvin usein käsi kädessä.
Mutta ennenkaikkea, kirja kertoo koskettavasti kaikesta siitä ahneudesta, julmuudesta ja välinpitämättömyydestä, mikä saa hyvin usein vallan tälläisissa tilanteissa.

Toivon, että Israelin juutalaiset ja Palestiinan arabit saavuttavat joskus sellaisen yhteisymmärryksen keskenään, että rauhaisa rinnakkaiselo olisi mahdollista ja samalla voitaisiin kunnioittaa historiallisesti hyvin arvokkaita alueita ja kohteita.

Lorna Byrne : Enkeleitä hiuksissani

Tämä kirja kertoo Lorna Byrneen erikoislaatuisesta elämästä Irlannissa. Erikoislaatuisen hänen elämästään tekee se, että enkelit ja henget ovat hänelle näkyviä ja niiden kanssa hän myös kykenee kommunikoimaan useallakin eri tavalla. Enkelit ovat hänelle luonnollinen osa tavallista arkipäivää, ovat aina olleet.

Lähes syntymästä lähtien oma perhe ja sukulaiset pitivät Lornaa hieman jälkeenjääneenä, lääkärikin  totesi asian Lornan ollessa kaksivuotias.
Jo varhaisessa vaiheessa lapsuudessaan Lorna kuitenkin ymmärtää, että hänen elämällään on jokin erityinen tarkoitus ja että sen vuoksi hän saa nähdä ja kokea asioita, joita me tavalliset ihmiset harvemmin koemme.
Pienen tytön hämmennystä lisää esimerkiksi se, että häntä kielletään kertomasta edes vanhemmilleen tästä erityisestä lahjasta..
Sen lisäksi, että Lorna näkee ja kuulee kaikenlaista, hänen elämäänsä ohjataan tiettyyn suuntaan valmistelemalla häntä elämän suurimpiin asioihin jo etukäteen. Hänelle näytetään näkynä jo pikkutyttönä ollessaan, millaisen puolison hän löytää ja millainen tulevaisuus puolison kanssa häntä odottaa. Lisäksi häntä varoitetaan tietyistä uhkaavista tilanteista ja annetaan ohjeet miten tulee menetellä niiden suhteen. Lorna myös välittää tavalla tai toisella tietoja rajan takaa aivan tavallisille ihmisille, häntä jopa painostetaan enkeleiden taholta siihen.

Lähes kaikki kirjan tapahtumat on sellaisia, missä enkeleillä on jonkinlainen rooli ja siten mahdollisesti myös viesti meille kirjan lukijoille...

Mielestäni Enkeleitä hiuksissani on mieleenpainuva lukukokemus ja kirjan avulla pääsee halutessaan huomattavan lähelle elämän ydinkysymyksiä, keitä me olemme, mistä me tulemme ja mitä sitten kun elämä täällä päättyy.

Kirjan sanoma toimii erittäin hyvin tällaisena epävarmana aikana, mikä nimenomaan onkin sen tarkoitus, eli siis Lorna Byrneen elämän tarkoitus.

Kirjaa on helppo suositella ihan kaikille lukijoille, tuskin kenestäkään huonompaa ihmistä tulee tämän luettuaan, veikkaisin että päinvastoin.

Hirrrrween hirrrrween hyviä kotimaisia kirjoja suosittelee Vinski!

Nämäkin kirjat löytyvät henkilökunnan laittamalta vinkkipöydältä:

Sinisalo, Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi. Tarina Mikaelista, joka löytää takapihaltaan metsänpeikon. Myös kaikki muut Sinisalon kirjat ovat hyviä, monessa yhdistyy fantasia ja todellisuus.

Marttinen, Annamari: Kuu huoneessa. Metka kertomus Katjasta, joka tutustuu ennustajiin ja enkeliterapiaan ja etsii voimaa kivistä ja kristalleista. Lukija saa päättää, onko tämä huuhaata vai ei.

Närhi, Harri. Apinamorsian. Ihana tarina intiaaninuorukaisen seikkailusta pyyntiretkellä. Tämän kanssa limittäin nykypäivään sijoittuva tarina miehestä, joka on menettänyt muistinsa.

Siirilä, Jussi: Historia on minut vapauttava. Herkullinen ja hykerryttävä tarina kirjailijasta nimeltä Jussi Siirilä. Eräänlainen avainromaani, kieli poskessa.

Nevanlinna, Aarne: Marie. Kertomus Mariesta, joka muistelee elämäänsä vanhainkodissa. Ihana katsaus menneisyyteen ja yhden ihmisen mielenkiintoiseen elämään.

Susi, Pauliina: Pyramidi. Kirjan päähenkilö houkutellaan mukaan verkostomarkkinointiin. Yllätyksellinen romaani siitä, mitä Sinille tapahtuu.

Vinskin minivinkit Viitasaaren kirjastossa

Tässä meikäläisen lukemat ja hyväksi havaitut käännöskirjat:

Oletko lukenut Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaanin? Jean Rhysin kirjassa Siintää Sargassomeri kerrotaan Brontën kirjan päähenkilön, Edward Rochesterin ensimmäisestä vaimosta, siitä salaperäisestä hullusta naisesta ullakolla. Varaston aarre.

Margaret Atwoodin  Orjattaresi on eräänlainen science fiction –kirja maailmasta, jossa lapsettomuudesta on tullut ongelma. Vain harvat ja valitut saavat synnyttää rakkaita ja toivottuja lapsia.

Doris Lessingin Viides lapsi kertoo järkyttävän tarinan perheestä, jonka miellyttävä arki menee raiteiltaan viidennen lapsen syntymän myötä. Miten tulla toimeen äänekkään ja raivostuttavasti käyttäytyvän lapsen kanssa?

Graham Greenin kirjassa Tädin kanssa maailmalla kirjan päähenkilö Henry Pulling joutuu omalaatuisen tätinsä matkaseuralaiseksi mielenkiintoisin seurauksin. Minne Augusta-tädin mukana joutuukaan… Varaston aarre.

Vladimir Nabokovin Naurua pimeässä –kirjassa keski-ikäinen ja kunnollinen perheenisä hullaantuu täysin odottamatta 18-vuotiaasta naisesta. Kieli on kaunista ja hullaantumisen kohdekin täysi-ikäinen toisin kuin Nabokovin kuuluisimmassa kirjassa Lolita.

Bernard Malamudin Jumalan armo –kirjassa paleontologi Calvin Cohn, juutalaisen rabbin poika, jää jumalallisen erehdyksen takia ainoana ihmisenä henkiin Vedenpaisumuksessa. Seuraa eräänlainen huvittava ja mietityttävä Robinson Crusoe –tarina autiolla saarella elävästä miehestä.

Minivinkkejä hyllyjen välissä

Lainan päiväksi kokosimme henkilökunnan lukuvinkkejä aikuisten osaston pienelle näyttelypöydälle. Lisäksi tarkoitukseni oli lymyillä siinä lähettyvillä vielä ylimääräisten lukuvinkkien kanssa ja toimia hyllynvälivinkkarina. Minulla oli kaksi koria täynnä kirjoja, jotka asetin jakkaroille ja vaeltelin hyllyjen välissä odottaen mahdollisia innokkaita asiakkaita.

Käytännössä huomasin, että valitsemani kirjat olivat ihan vääriä! Lisäksi ensin ei ollut juurikaan asiakkaita, ja sitten oli niin paljon, että en ennättänyt harhailla hyllyjen välissä ollenkaan. Muutaman kirjan sain "tyrkytettyä" mukaan jossakin välissä.

Tänään hyllytin suurimman osan kirjoista, mutta jätin koriin sinikantisia kirjoja. Sinikantisia siksi, että korissa on sininen koristenauha ja sininen aluspaperi.

Lainan päivänä tapahtuu

Viime viikot ovat kirjastossamme -muita tehtäviä unohtamatta- kuluneet vanhan aineiston tuskallisissa poistoissa. Tuskallisissa siksi, ettei ole ollenkaan niin helppoa päättää asiakkaidemme puolesta, mikä aineisto joutaa jo hyllyistä pois. Nyt valinnat on kuitenkin tehty, ja kymmeneltä aamulla Lainan päivänä 8.2. aloitamme aineiston poistomyynnin. Kirjasto siis avataan poikkeuksellisesti jo kymmeneltä myös lainaaville asiakkaille.  Kirjojen lisäksi poistamme suuren määrän hyväkuntoisia c-kasetillisia kielikursseja sekä lehtiä ja videokasetteja. Pari tietosanakirjasarjaakin näytti poistohyllystä löytyvän. Tässäpä oiva tilaisuus kaikille elokuvien, kirjojen ja lukemisen rakastajille täydentää kotikokoelmaansa!

Musiikkiopiston rehtori Mikko Saikkonen on ystävällisesti luvannut  Lainan päivän tapahtumaan esiintymään musiikkiopiston oppilaita, joten kirjastossa on keskiviikkona harvinainen mahdollisuus törmätä elävään musiikkiin. Esiintyjät ovat koululaisia, joten esitykset alkavat iltapäivällä koulujen päätyttyä.

Pihtiputaalta lainatun mallin mukaan aikuisille - ja mikseipä nuorillekin- on tarjolla mahdollisuus suositella lukemaansa kirjaa. Suosittelulomakkeita pidetään esillä kirjastolla pari viikkoa, minkä jälkeen osallistujien kesken arvotaan kirjapaketti. Ajatuksissa olisi myös koostaa vastauksista kirjavinkkejä esimerkiksi tänne blogiin. Alakouluikäisille on tarjolla kirjallisuustietovisa ja pikkulapsille väritystehtävä. Osallistujien kesken arvotaan palkinnot.

Aivan uutena toimintamuotona kokeilemme hyllynvälivinkkausta. Siinä vinkkari-Seita jalkautuu asiakkaiden joukkoon valitsemansa kirjapaketin kanssa kertomaan kirjoista. Aikuisten kaunokirjallisuusosaston näyttelypöydälle on koottu näyttely kirjastolaisten suosittelemista kirjoista.

Tarjolla on myös kahvia ja pullaa, joten vaikkapa talvisen kävelyretken lämmittelyosuudeksi kannattaa poiketa kirjastolle kahvittelemaan ja musiikkia kuuntelemaan. Tervetuloa kaikki!

Kauhua rappioituneessa kartanossa

Sarah Waters: Vieras kartanossa

Tämä teos on yhtä aikaa "tutkielma sodanjälkeisestä Britanniasta, jännittävä salapoliisikertomus, puistattava kummitusjuttu, romanssi ja trilleri."

Siinäpä vasta aineksia hyvään kirjaan, ajattelin kun otin kirjan lainaan takakannen kuvailun perusteella. Teos lunasti odotukset täysin ja ylitti ne myös. Nämä kaikki elementit löytyvät kirjasta ja lomittuvat miellyttävään ja loppua kohden yhä jännittävämmäksi muuttuvaan kerrontaan. Viimeiset sata sivua oli luettava yötä myöten!

Watersin kirja kuuluu Keltaisen kirjaston kirjoihin eli se on niin sanotusti arvostettua ja vaikealukuista ja –selkoista kirjallisuutta. Moniin muihin sarjan kirjoihin verrattuna teos on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Mielestäni Vieras kartanossa on viihdyttävä, monipuolinen ja jännittävä, sekä ennen kaikkea helppolukuinen. Teksti soljuu miellyttävästi eteenpäin.

Kerronta on verkkaista, juoni kehittyy hitaasti. Pääsemme tohtori Faradayn ajatusmaailmaan aivan ainutlaatuisella tavalla, sillä tämä
kertoja-päähenkilö kertoo kartanon tapahtumista sen perusteella, mitä hän itse näkee ja tietää, sekä mitä hänelle kerrotaan.

Tohtori Faraday on lääkäri, jonka havainnot pitäytyvät viimeiseen saakka terveessä järjessä – kaikki seikat pystytään selittämään tieteen avulla, ilman aavistustakaan aaveista. Lukiessa on kuitenkin hyvä pitää mielessään, että pelkästään se, että tri Faraday kertoo ensimmäisessä persoonassa, asettaa hänen sanansa kyseenalaiseksi. Lukija lukeekin ikään kuin tohtorin mielen lävitse tapahtumista, ne suodattuvat tämän henkilöhahmon maailmankuvan kautta.

Tohtoria voisi pitää eräänlaisena sodanjälkeisen Britannian ja luokkayhteiskunnan murroksen elementtinä. Vastavoimana hänelle toimii kartanon vanhan rouva Ayresin, tämän tytär Carolinen ja palvelustyttö Betty. Myös sotatraumasta kärsivä poika Rod kuuluu tähän entiseen maailmaan, jossa maalaisaatelilla oli merkittävä valta-asema yhteiskunnassa. Tohtori Faraday edustaa uutta, muuttuvaa maailmaa.

Mutta onko kaikki kuitenkaan niin yksinkertaista? Ehkei luokkayhteiskunta ja sen mukanaan tuoma kaunaisuus aatelin ja työläisten välillä olekaan kirjassa se, joka kaikkia lukijoita kiinnostaa.

Teoksen voikin lukea täysin goottilaisena kummitusjuttuna ja jättää luokkayhteiskunnan ongelmat omaan arvoonsa, sillä vähitellen juonen edetessä kartanossa elävien elämä muuttuu yhä omituisemmaksi.

Mikä oikeastaan on totuus ja mistä kummalliset tapahtumat johtuvat? Kuka on oikeassa? Nuori palvelustyttö Betty, joka väittää alusta lähtien, että talossa on jotain pahaa? Vai aina järkevä tri Faraday?

Kirjan alkuperäinen nimi antaa yhden vihjeen lukijalle siihen, mitä kartanon kummalliset tapahtumat voivat merkitä.

Loppujen lopuksi loppuratkaisu jää kuitenkin lukijan itse hoksattavaksi ja päätettäväksi. Itse keksin oman loppuratkaisuni vasta seuraavana päivänä kirjaa mietiskellessäni.