...on Siri Kolun uusin kirja. Muistattehan toki lapsille ja lapsenmielisille suunnatun, jännittävän ja mielikuvituksellisen Me Rosvolat -sarjan? Voitti Finlandia Juniorin vuonna 2010.
Scifi-tyyppistä
Nyt Siri Kolu on kirjoittanut nuorille scifi-tyyppisen kirjan nimeltään P.I. Pelko ihmisessä. Tämä kirja oli pakko ahmaista heti sen ilmestyttyä noin kuukausi sitten ja taisi se ennättää Reetta Saineen kirjavinkkaukseenkin mukaan.
Maailma vinossa
Maailma on mennyt raiteiltaan P-influenssan myötä, eletään eräänlaisessa dystopiassa. Siinä sairastuneet ja terveet elävät tiukasti erilläään toisistaan. Suurin osa terveistä teeskentelee, ettei mitään P-sairastuneita ole olemassakaan. Pieni kapinallinen yhteisö yrittää taistella P-ihmisten oikeuksien puolesta.
P-flunssainen Pilvi
Kirjan päähenkilö on itsenäinen ja päättäväinen Pilvi, joka on kaikessa hiljaisuudessa sairastanut P-flunssan. Hän menee vapaaehtoisesti testeihin ja jää myös vapaaehtoisesti Keskukseen kieltäytyen sen jälkeen tapaamasta ketään läheisiään. Hän joutuu yhdessä muiden P-eläinten kanssa asumaan Luolaan, jonka ulko-ovi on metrin paksuinen.
Normaalit Petri ja Tuomas
Kirjassa seurataan myös kahden terveen nuoren elämää. Petri on Pilvin veli, joka haluaisi saada siskonsa pois Luolasta keinolla millä hyvänsä. Tuomas taas edustaa sitä osaa ihmisistä, jotka eivät hyväksy P-ihmisten eristämistä ja sitä, että kaikki P-ihmisten sukulaiset ja ystävät ovat automaattisesti muuttuneet toisen luokan kansalaisiksi. Tuomas on niitä ihmisiä, jotka aikovat tehdä asialle jotakin.
Erittäin hyvä kirja
Oikeastaan muuta ei kirjasta voi paljastaa pilaamatta jännitystä. Suosittelen kaikille dystopia-nälkäisille ja kuten Reetta Saine totesi jonkin vinkkaamansa kirjan yhteydessä: niille, jotka haluavat ajatella omilla aivoillaan.
Wiitaunionin aluekirjaston blogi, jossa kerrotaan kirjaston arkisesta aherruksesta, ja annetaan vinkkejä niin nuorille kuin vanhemmillekin lukijoille.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit
tiistai 17. joulukuuta 2013
tiistai 12. helmikuuta 2013
Muistattehan vielä Beth Revisin kirjan Matka alkaa?
Tämä IHANA nuorten tieteisfantasiaseikkailu on saanut jatkoa, vihdoinkin!
Miljoona aurinkoa jatkaa Amyn ja Seuraajan (rakkaus)tarinaa. Kaksikko on uusien haasteiden edessä: Seuraajan mieltä painavat aluksen ongelmat ja hupenevat ruokavarat.
Amy puolestaan miettii sitä, pystyykö hän ikinä elämään avaruudessa onnellisena, ilman oikeaa auringonvaloa ja vaikkapa autolla ajamista stereot täysillä? Maaperän tuntua jalkojen alla?
Amyn ja Seuraajan suhde on myös koetuksella. Voiko toista rakastaa vain siksi, ettei ketään muuta ole? Varsinkin sen jälkeen, mitä Amylle edellisessä osassa paljastui...
Suosittelen kaikille Twilightin (ja seuraajien) ystäville!
maanantai 27. elokuuta 2012
Työpäivä alkaa...
... lukudiplomien lisäyksellä blogin sivuihin! Siellä siis hyvää lukemista seiska-, kasi- ja ysiluokkalaisille, olkaa hyvä!
Lisäksi omalla sivullaan vinkkejä novelleista esimerkiksi lukiolaisten novellinälkään. Mukana esimerkiksi fantasianovelleja!
Saa käyttää, lukea ja jakaa vapaasti :)
Lisäksi omalla sivullaan vinkkejä novelleista esimerkiksi lukiolaisten novellinälkään. Mukana esimerkiksi fantasianovelleja!
Saa käyttää, lukea ja jakaa vapaasti :)
torstai 5. heinäkuuta 2012
KesäTuulin fantasiavinkit
Viitasaaren kirjaston väellä oli kesäkuussa ilo nauttia Tuulin, 4H-yhdistyksen varoin palkatun kesätyöntekijän, seurasta ja työpanoksesta parin viikon ajan. Fantasiakirjojen vannoutuneena ystävänä hän kirjoitti lukijoillemme vinkkejä nuorten fantasiakirjoista. Tässä siis Tuulin vinkit, olkaa hyvä!
(Fantasia)lukuvinkkejä nuorille
Elikä tässä joitain fantasiakirjoja, jotka olen lukenut ja hyviksi kokenut. Ja pelkkää fantasiaa tässä on siitä syystä, että sitä olen lukenut eniten, ja siitä on helpoin kirjoittaa ja kertoa. Sitä paitsi mielestäni fantasiakirjat nyt sattuvat olemaan hyviä. Tokihan niitä muitakin hyviä kirjoja on…
Itse tutustuin fantasiaan siinä kymmenen ikävuoden kieppeillä äitini lainattua minulle Harry Potter -kirjasarjan ensimmäisen osan. Rakastuin siihen. Eniten minua kiehtoi se, miten yksityiskohtaisen maailman J.K. Rowling on onnistunut luomaan. Siksi se onkin ensimmäinen kirjavinkkaukseni:
1. J.K. Rowling: Harry Potter – sarja:
- Harry Potter ja viisasten kivi
- Harry Potter ja salaisuuksienkammio
- Harry Potter ja Azkabanin vanki
- Harry Potter ja liekehtivä pikari
- Harry Potter ja Feeniksin kilta
- Harry Potter ja puoliverinen prinssi
- Harry Potter ja kuoleman varjelukset
Tietenkin kirjassa kiehtoi myös sen loistelias juoni, joka pitää lukijan jännityksessä aina loppuun asti. En voi kuin ihailla Rowlingin mielikuvitusta. Kirja kertoo myös ihanasti ystävyydestä ja sen tärkeydestä: Harry ei olisi pötkinyt kovinkaan pitkälle ilman Ronia, Hermionea ja muita ystäviään. Lisäksi kirjassa käsitellään vaikeitakin aiheita, kuten läheisen ihmisen kuolemaa ja sen tuottamaa tuskaa. Mutta siitäkin selvitään… Jos et ole vielä lukenut tätä sarjaa, mars kirjastoon!
2. Walter Moers: Kapteeni Sinikarhun 13 ½ elämää
Rakastan tätä kirjailijaa, en vain siksi, että hänet kirjansa ovat ihanaa luettavaa, vaan myös siksi, että hän kuvittaa kirjansa itse. Se on aika harvinainen tapaus se. Tässä olisi jo hyvä syy tutustua edellä mainittuun kirjaan ja koko muuhun tuotantoon.
Kapteeni Sinikarhun 13 ½ elämää on kertomus karhusta, jolla on 27 elämää , joista hän kertoo puolet. Sinikarhu elelee mm. merirosvona, pakolaisena, herkkusuiden saarella, Sysivuoressa, Suuressa metsässä sekä makealla aavikolla… Eikä alkuunkaan ongelmitta.
Kirjailija ei ole todellakaan unohtanut käyttää huumoria, mikä on aina plussaa. Juoni etenee joutuisasti, ja ennen kuin olisi siihen valmis, kirja loppuu. Aivan ihana tarina sinisen karhun kasvusta ja elämänpuolikkaasta. Lukekaa ihmeessä Moersin muutkin kirjat!
3. Cornelia Funke: Mustesydän
Meggie on aina viihtynyt kirjojen maailmassa – kuvainnollisesti. Mon (Meggien isän) vanhan ystävän Tomusormen ilmestyttyä uudestaan kuvioihin Meggien maailma muuttuu peruuttamattomasti: Mo ja Meggie joutuvat lähtemään pakomatkalle, mutta ongelmia ei ratkaista niin yksinkertaisesti. Myöhemmin Meggie saa myös huomata, että kirjojen maailmassa olo ei olekaan aina kuvainnollista.
Pidän tästä kirjasta. Se tempaisee mukaansa heti alusta lähtien, eikä päästä otteestaan ennen loppua. Kirja sitä paitsi kertoo suuresta mieltymyksestäni: kirjoista! Helppoa eläytyä hahmoihin, kun heillä on samoja mieltymyksiä. Funkella on ihana kirjoitustyyli. Kuvaus on kaunista, teksti mukavan persoonallista.
Älkääkä unohtako sarjan muita osia: Musteloitsua ja Mustemaailmaa!
Samalta kirjailijalta suosittelen vielä seuraavaa kirjaa:
4. Rosvoruhtinas
Orvoiksi jääneet sisarukset Prosper ja Bo karkaavat inhottavaa tätiään Venetsiaan, josta heidän äitinsä on kertonut mitä ihmeellisimpiä tarinoita. Sisarukset piiloutuvat kaupunkiin ja tapaavat siellä pojan, joka kutsuu itseään Rosvoruhtinaaksi. Todellista henkilöllisyyttään hän ei suostu paljastamaan. Prosper ja Bo liittyvät Rosvoruhtinaan kaitsemaan rosvojoukkoon, joka koostuu vain ja ainoastaan lapsista. Kun Rosvoruhtinas ottaa vastaan haasteen varastaa eräästä palatsista Venetsian leijonan siipi, joutuvat pikkurosvot jännittävän seikkailun syövereihin.
IHANA kirja! Lukekaa ihmeessä.
5. Rick Riordan: Percy Jackson – sarja:
- Salamavaras
- Hirviöiden meri
- Titaanien kirous
- Labyrinttitaistelu
- Jumalten sota
Jos olet vähääkään kiinnostunut Kreikan jumalista, tämä kirjasarja on juuri sinua varten! Minusta ainakin on mielenkiintoista, kuinka jokaisella asialla on tämän mukaan oma jumalansa: merellä, tuulella, lumella, auringolla, kuolemalla, avioliitolla, metsästyksellä… Kaikella!
Sarjassa Perseus –niminen 12-vuotias poika, jolla on lukihäiriö ja ADHD, menee New Yorkiin luokkaretkelle. Percy säikähtää aika lailla, kun yksi hänen opettajistaan muuttuu raivottareksi, mutta kukapa ei säikähtäisi? Tapahtuneen jälkeen kukaan ei tunnu muistavan asiasta mitään eikä raivottareksi muuttuneesta opettajastakaan. Erilaisten sattumusten kautta Percy saa kuulla olevansa puolijumala, ja hänet passitetaan puoliveristen leirille, missä hänen kaltaisensa ovat suojassa hirviöiltä. Mutta vaikka Percy onkin nyt suojassa, rauha ei palaa maahan: hän haluaa pelastaa äitinsä, jonka minotauros vei juuri ennen Percyn leirille tuloa. Tästä alkaa Percyn pitkä ja mutkainen matka manalaan, jonne minotauros hänen äitinsä vei…
Hyvä kirjasarja, jonka luin pari vuotta sitten. Sopii parhaiten 11–14-vuotiaille, mutta miksei vanhemmillekin. Taikka nuoremmille, jos kiinnostus riittää.
6. Philip Pullman: Universumien tomu –sarja:
- Kultainen kompassi
- Salaperäinen veitsi
- Maaginen kaukoputki
Tämä sarja kannattaa lukea! Kirjoissa on oma taikansa, joka paljastuu ainoastaan lukemalla kirjat itse. Miljöö on mielenkiintoinen ja vaihteleva: kirjassa on miljoonia maailmoja, joissa käydään sarjan aikana monissa.
Sarjan alussa Lyra-niminen tyttö, joka elää meidän maailmamme rinnakkaistodellisuudessa, saa haltuunsa aletiometrin, jota oppii ajan kanssa tulkitsemaan ja hyödyntämään. Kojeen tarkoitus on selvittää totuus mistä tahansa. Sen avulla Lyra aikoo pelastaa ystävänsä Rogerin, jonka kahmaisijat ovat kaapanneet. Lyra lyöttäytyy yhteen gyptien, vesireittien vaeltavan kansan kanssa, joiden lapsia kahmaisijat ovat myös vieneet. Heidän matkansa vie kohti pohjoista, minne kadonneet lapset on viety.
Kaikkein ihanin yksityiskohta koko kirjasarjassa on mielestäni daimonit. Ne ovat Lyran maailmassa olevia eläinhahmoja, jotka ovat ihmisten sieluja – jokaisella on omansa. Lasten daimonit voivat muuttaa muotoaan miksi eläimeksi tahansa, mutta aikuistuttuaan ihmisten daimonit ottavat pysyvän hahmon, riippuen henkilön luonteesta: esimerkiksi palvelijoiden daimoneilla on lähes poikkeuksetta koiran hahmo, ja merimiehillä jonkin merilinnun tai kalan hahmo. Daimonien ja ihmisten välillä on ”side”, joka kytkee heidät kiinni toisiinsa: he eivät voi mennä kovinkaan kauas toisistaan (poikkeuksena noidat ja heidän daimoninsa). Lisäksi ihmiset ja daimonit voivat vaihtaa ajatuksia keskenään.
Lukemisen arvoinen sarja!
7. Terry Pratchettin kirjat
Terry Pratchettilla on paljon lukemisen arvoisia kirjoja, joista en itsekään ole ehtinyt lukemaan puoliakaan. Pratchett käyttää huumoria, joka uppoaa minuun, ja varmasti moniin muihinkin – eipä hän muutoin olisi niin suosittu. Pratchettin kirjat ovat omalaatuisia, mutta se niistä tekeekin niin hyviä: hauskannimiset hahmot, mahdottomat tapahtumat ja kohdat, joille ei voi olla nauramatta tekevät Pratchettin kirjoista mielekästä luettavaa. Luettelen muutaman esimerkin, jotka olen ennättänyt lukemaan:
- Noitasiskokset
- Pienet jumalat
- Noitia maisemissa
- Valkoparta karjupukki
- Vapaat pikkumiehet (Tiffany Särkysestä kertovan sarjan ensimmäinen osa)
- Tähtihattu (T.S.:stä kertovan sarjan toinen osa)
- Talventakoja (T.S.:stä kertovan sarjan kolmas osa)
Tuosta on hyvä aloittaa.
Kirjastonhoitaja lisää tähän huomautuksenaan, että Pratchettin Kiekkomaailma-sarja on Viitasaarella hiljattain siirretty nuorten fantasiasta aikuisten fantasiahyllyyn.
8. Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli
Aivan ihana kirja. Joka on tietenkin osa sarjaa, taas. Muut osat ovat Riitasointu ja Hiljaisuus, ainakaan suomeksi ei ole vielä muita ilmaantunut. Hiljaisuutta en ole vielä itse päässyt edes lukemaan, mutta odotan innolla.
Kirja kertoo 17-vuotiaasta Norasta, joka elää kutakuinkin tavallista elämää äitinsä kanssa. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Noran luokalle tulee uusi oppilas: Patch. Hän vetää Noraa jollain oudolla tavalla puoleensa ja näyttää ilmaantuvan kaikkialle, missä Norakin on. Patchin tulon jälkeen alkaa tapahtua kummia asioita, jotka samanaikaisesti sekä pelottavat että kiehtovat Noraa.
Kaiken kaikkiaan loistava rakkaustarina, joka pitää jännityksessä loppuun saakka. Loppu onkin hyvin vaikea arvata etukäteen. Todella mukaansatempaava kirja, ja plussana vielä suurenmoinen kansikuva!
9. Michael Scott: Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet:
- osa 1: Kirjanvartija
- osa 2: Maagikko
- osa 3: Velho
Enempää tästä sarjasta ei ole vielä suomeksi ilmestynyt, mutta englanniksi on jopa kolme seuraavaa osaa saatavilla. Vauhtia, suomentajat!
Sarja kertoo kaksosten, Sophien ja Joshin tiestä mytologian maailmaan, josta ei vaaroja puutu. Alkemisti Nicholas Flamelin ja tämän vaimon Perenellen avustuksella kaksoset pääsevät pikkuhiljaa jyvälle tästä heille uudesta maailmasta, sekä omista kyvyistään, joista he eivät ennen olleet tienneet…
Kaikki kirjasarjan hahmot kaksosia lukuun ottamatta perustuvat aitoihin historiallisiin henkilöihin tai mytologian olentoihin, mikä vain lisää sarjan kiinnostavuutta. Todellakin lukemisen arvoinen sarja!
10. Debi Gliori: Magiaa –sarja:
- Magiaa mahan täydeltä
- Magiaa millin tarkkuudella
- Magiaa mennen tullen
- Magiaa musta taivas
- Magiaa meri tumma
- Magiaa mafian tahtiin
Luin tämän sarjan joskus ala-asteella, ja pidin siitä todella paljon! Voisin toki vieläkin lukea tämän, niin että kyllä tämä vähän vanhemmillekin soveltuu. Kirjoissa käytetään paljon huumoria, mikä on mielestäni edelleen oikein hyvä asia. Juoni etenee joutuisasti, eikä jää paikoilleen junnaamaan. Tarinan keskushenkilöinä ovat Strega-Borgian noitaperheen henkilöt. Perheellä on melko erikoisia lemmikkejä, kuten krokotiili, aarnikotka, jeti ja lohikäärme.
Sarjan ensimmäinen osa alkaa siitä, että Strega-Borgioiden perheen isä, Luciano, siepataan. Tästä alkaa sarja pähkähulluja tapahtumia, joiden päähenkilöinä toimivat perheenjäsenet. Sydäntä lämmittävä kirjasarja!
11. Eoin Colfer: Artemis Fowl –sarja:
- Artemis Fowl
- Artemis Fowl: Tehtävä pohjoisessa
- Artemis Fowl: Ikuisuuskoodi
- Artemis Fowl: Opalin kosto
- Artemis Fowl: Kadonnut siirtokunta
- Artemis Fowl: Aikaparadoksi
- Artemis Fowl: Atlantiskompleksi
Kirjasarja kertoo Artenmis Fowl –nimisestä ärsyttävästä rikkaasta neropojasta, joka haluaa ottaa selvää keijujen maailmasta, josta on saanut tietää jokin aika sitten: hän haluaa nimittäin käyttää keijuja hyväkseen. Sarjan edetessä käykin aivan toisin kuin Artemis on suunnitellut, ja ärsyttävän sijaan hänestä alkaa kasvaa ihan mukava poika, jolla on sydän paikallaan. Tätä kirjasarjaa serkkuni aikanaan suositteli minulle – nyt minä suosittelen tätä teille!
Kirjasarjaan pitäisi tulla vielä lisää osia, ainakin yksi, mutta suomennosta odotellaan. Enkä ole täysin varma, onko sarja ilmestynyt kokonaan edes englanniksi. Mutta noista edellä mainituista on hyvä aloittaa.
12. Dominic Barker: Pertteli – poika joka ei halunnut pelastaa maailmaa
Ai että, tämä on hyvä kirja! Kirja on pullollaan jännitystä, yllätyksiä ja ennen kaikkea huumoria.
Pertteli ei tiedä mitään parempaa, kuin olla kotona sikojensa seurana. Mutta kaikki kaatuu, kun velho nimeltä Capablanca pakottaa hänet mukaansa maailmaa pelastamaan. Heidän mukaansa lyöttäytyy myöhemmin neidon pelastamisesta haaveileva Hartsalla, äkäinen prinsessa Sipriina ja kääpiö nimeltä Tumppi. Kulkuvälineenä heillä on hevonen, jolla on niinkin osuva nimi kuin Possu. Tarina on täynnä enemmän tai vähemmän sankarillisia tekoja, joista ei kyllä puutu hauskuutta. Lukekaa, lukekaa!
13. Neil Gaiman: Hautausmaan poika
Todella hyvä kirja, erilaisuudessaan mieleenpainuva.
Kirjan alussa perhe joutuu murhaajien kynsiin, mutta pienin lapsi, reilun vuoden ikäinen poikataapero jää henkiin. Poika joutuu läheiselle hautausmaalle, jonne hän sitten jääkin – ei kuolleena, vaan asumaan. Hautausmaan kummitukset nimittäin adoptoivat pojan. He kasvattavat poikaa tämän koko lapsuuden hyvissä hoivissa, ja poika on onnellinen. Kuvioihin ilmestyy kuitenkin muutama muuttuva tekijä, kuten hänen perheensä murhaaja. Vaikka suuren osan ajasta tapahtumapaikkana onkin hautausmaa, kirjasta ei silti vauhtia puutu.
Tämä on koskettava kirja, joka parhaimmillaan saa lukijan itkemään lopussa. Suosittelen.
14. Angie Sage: Septimus Heap –sarja:
- Magiaa
- Varjo
- Peili
- Kivi
- Saari
- Pimeä
Näiden lisäksi sarjaan kuuluu myös täydennysosa The Magykal Papers, jota ei ole suomennettu.
Septimus Heap, velhosuvun seitsemännen pojan seitsemäs poika, kuolee synnytyksessä, ja kätilö vie ruumiin pois. Samaan aikaan perheen isä Silas Heap löytää pensaan alta kapaloissa olevan tyttövauvan. Se näyttää olevan hylätty. Septimuksen perhe ottaa tyttövauvan huostaansa, ja he pitävät tätä omanaan. Vuosien mittaan käy kuitenkin ilmi, että tyttö on kuolleen kuningattaren tytär, ja että hän on vaarassa…
Tämä on hyvä sarja, josta olen lukenut kolme ensimmäistä osaa. Se olisi varmaan kolahtanut paremmin, jos olisin aloittanut lukemisen hiukan nuorempana. Sarja on varmaankin suunnattu n. 10-14-vuotiaille.
15. J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta –trilogia
- Sormuksen ritarit
- Kaksi tornia
- Kuninkaan paluu
Tämä fantasiakirjallisuuden klassikko kannattaa lukea. Jos pidät TSH -elokuvista, tämä kirjasarja olisi hyvä käydä läpi, sillä elokuvaan ei millään mahdu kaikkea, mitä kirjassa on. Esimerkiksi hahmoja ja tapahtumia on poistettu elokuvasta.
Frodo lähtee suorittamaan vaikeaa tehtävää läpi Keski-Maan: hänen on tuhottava voimakkain mahtisormus mitä maailmassa on, muuten maailma on tuomittu Sauronin vallan alle: tuhoon. Hän saa matkakumppanikseen kahdeksan seuralaista; kolme muuta hobittia, velhon, kääpiön, haltian ja kaksi ihmistä. Heidän tehtävänsä on auttaa Frodoa matkallaan ja suojella tätä. Matkalla he kohtaavat paljon vaaroja, eivätkä örkit suinkaan ole niistä suurimpia…
Semmoinen knoppitieto vielä, että tässäkin sarjassa käytetyssä haltiakielessä, jonka Tolkien on itse kehitellyt, on otettu mallia suomenkielestä!
16. Stephenie Meyer: Twilight –sarja
- Houkutus
- Uusi kuu
- Epäilys
- Aamunkoi
Tämä sensaatiomainen kirjasarja on syytä lukea. Monet ovat nähneet pelkät elokuvat, ja jääneet paljosta vaille! Mielestäni Kristen Stewart ei ole onnistunut Bellan roolissaan, sillä tajusin Bellan luonteenkin kunnolla vasta luettuani kirjat. Monilla on ennakkoluuloja Twilight –sarjaa kohtaan, mutta suosittelen kokeilemaan; minä ainakin yllätyin, kuinka ahmimalla kirjat tuli luettua. Meyerin kirjoitustyyli on soljuvaa, todella helposti mukaansatempaavaa. Vaikka kirja onkin melko lailla yliromanttinen, ei lukijan itse tarvitse mikään romantikko olla. Juonenkäänteet ovat yllättäviä, ja Bella-hahmon sarkastiset kommentit tuovat kirjoihin myös huumoria.
Sarjan alussa Bella Swan muuttaa Forksiin isänsä luokse, kun hänen äitinsä muuttaa Floridaan. Hän menee uuteen lukioon, jossa saa nopeasti uusia ystäviä. Yksi asia kuitenkin vaivaa häntä: Edward Cullen. Bellasta tuntuu siltä, että Edward välttelisi häntä ja jotenkin kärsisi hänen seurassaan. Bella päättää ottaa selvää Edwardin oudosta käyttäytymisestä, ja saakin tietää jotain, mitä ei koskaan ennen ole pitänyt edes mahdollisena.
maanantai 4. kesäkuuta 2012
Chick lit - naisilta naisille, kevyesti
Alkukesän kevyen kirjallisuuden näyttely Viitasaarella, aikuisten osaston pikkupöydällä, muodostuu TIPUKIRJOISTA.
Nämä kirjat ovat romanttissävyisiä kertomuksia nykyaikaisten naisten vauhdikkaasta elämästä.
Mistä tunnistaa tipukirjan?
Kannessa on usein shampanjaa korkeakantaisissa laseissa ja/tai korkokenkiä ja se on usein sävyltään vaaleanpunainen.
Moderni uranainen
Sankaritar on useimmiten sinkku. Hän on uranainen muodin, median tai viihdeteollisuuden alalta. Perustyyppejä ovat uraohjus tai koominen sähläri, joilla perusasenne on optimistinen. Useilla sankarittarilla on myös paino-ongelmia, he pitävät juhlimisesta ja rakastavat shoppailua.
Kirjoista elokuviksi
Ensimmäiset tipukirjat ovat kaikille tuttuja elokuvista ja televisiosta. Bridget Jones elämäni sinkkuna -leffa on alunperin Helen Fieldingin samanniminen romaani ja Sinkkuelämää-sarja telkusta juontaa juurensa Candace Bushnellin Sinkkuelämää-kirjasta. Kannattaa lukea myös kirjat! Muita tipukirjoja kirjoittavat mm. Lauren Weisenberger ja Sophie Kinsella.
Kotimaista
Myös Suomessa on viimeaikoina kirjoitettu paljon tipukirjoja, (muijakirjoja tai sinkkukirjoja). Monesti takakannessa mainitaan englanninkielinen termi chick lit(erature). Esimerkiksi Niina Hakalahti, Pauliina Susi ja Laura Honkasalo kirjoittavat suomalaista tipukirjallisuutta ja lisää tätä lajia löytyy tällä viikolla näyttelypöydältä.
Suosittelen lämpimästi!
Nämä kirjat ovat romanttissävyisiä kertomuksia nykyaikaisten naisten vauhdikkaasta elämästä.
Mistä tunnistaa tipukirjan?
Kannessa on usein shampanjaa korkeakantaisissa laseissa ja/tai korkokenkiä ja se on usein sävyltään vaaleanpunainen.
Moderni uranainen
Sankaritar on useimmiten sinkku. Hän on uranainen muodin, median tai viihdeteollisuuden alalta. Perustyyppejä ovat uraohjus tai koominen sähläri, joilla perusasenne on optimistinen. Useilla sankarittarilla on myös paino-ongelmia, he pitävät juhlimisesta ja rakastavat shoppailua.
Kirjoista elokuviksi
Ensimmäiset tipukirjat ovat kaikille tuttuja elokuvista ja televisiosta. Bridget Jones elämäni sinkkuna -leffa on alunperin Helen Fieldingin samanniminen romaani ja Sinkkuelämää-sarja telkusta juontaa juurensa Candace Bushnellin Sinkkuelämää-kirjasta. Kannattaa lukea myös kirjat! Muita tipukirjoja kirjoittavat mm. Lauren Weisenberger ja Sophie Kinsella.
Kotimaista
Myös Suomessa on viimeaikoina kirjoitettu paljon tipukirjoja, (muijakirjoja tai sinkkukirjoja). Monesti takakannessa mainitaan englanninkielinen termi chick lit(erature). Esimerkiksi Niina Hakalahti, Pauliina Susi ja Laura Honkasalo kirjoittavat suomalaista tipukirjallisuutta ja lisää tätä lajia löytyy tällä viikolla näyttelypöydältä.
Suosittelen lämpimästi!
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
Ikuisuus
Käsissäni siis viimeinkin Stiefvaterin "Väristys"-trilogian viimeinen osa, Ikuisuus.
En suoraan sanottuna tiedä, mitä kirjasta ajattelisin, kiitos kollegani, joka taannoin kritisoi Väristyksen kieltä. Kaksi ensimmäistä osaa luin kuin huumassa ahmien, nyt törmäsin kielikömpelyyksiin kuin seinään. Sen lisäksi koko kirja tuntui väkisin kirjoitetulta ja tarina turhaan pitkitetyltä, muutamia ärsytyksiä mainitakseni.
Onko syy suomentajan, Helene Bützowin vai kirjoittajan? Mitäpä olette mieltä tästä.. Kohtauksessa Grace on järkyttynyt saatuaan kammottavia uutisia ja Sam yrittää auttaa:
Nousin kyynärpäideni varaan, ja Gracen sormet putosivat suuni edestä takaisin rinnan päälle.
" Yrittäisit panna maata", minä sanoin. "Se auttaa."
Mielestäni hieman omituinen sanavalinta.
Löytyy muuten sivulta 210, mikäli kiinnostaa, luvusta 33.
En suoraan sanottuna tiedä, mitä kirjasta ajattelisin, kiitos kollegani, joka taannoin kritisoi Väristyksen kieltä. Kaksi ensimmäistä osaa luin kuin huumassa ahmien, nyt törmäsin kielikömpelyyksiin kuin seinään. Sen lisäksi koko kirja tuntui väkisin kirjoitetulta ja tarina turhaan pitkitetyltä, muutamia ärsytyksiä mainitakseni.
Onko syy suomentajan, Helene Bützowin vai kirjoittajan? Mitäpä olette mieltä tästä.. Kohtauksessa Grace on järkyttynyt saatuaan kammottavia uutisia ja Sam yrittää auttaa:
Nousin kyynärpäideni varaan, ja Gracen sormet putosivat suuni edestä takaisin rinnan päälle.
" Yrittäisit panna maata", minä sanoin. "Se auttaa."
Mielestäni hieman omituinen sanavalinta.
Löytyy muuten sivulta 210, mikäli kiinnostaa, luvusta 33.
Tunnisteet:
lukukokemukset,
rakkaus
maanantai 23. tammikuuta 2012
Across the Universe
Revis, Beth: Matka alkaa
Tähän kirjaan oli tartuttava, kun se saapui uutuutena kirjastoomme. Nimi on kokonaisuudessaan Across the Universe - matka alkaa, ja kyseessä on ensimmäinen osa nuorten science fiction -sarjaa.
Mitäpä muuta voi ikuinen Aamunkoi/Väristys-fani tehdä kuin lainata silloin kun takakannessa lukee: Kaksi nuorta - kaksi maailmaa. Voivatko he luottaa toisiinsa - saati rakastua?
Pääosissa Amy ja Seuraaja, jotka kohtaavat avaruusaluksella suhteellisen merkillisissä olosuhteissa. Kirja alkaa kuitenkin siitä, miten Amy valmistautuu vanhempiensa kanssa syväjäädytykseen. Seuraavassa luvussa hypätään avarusalukseen, jossa ääneen pääsee Seuraaja. Kerronta eteneekin vauhdikkaasti kahden nuoren näkökulmien välillä.
Hyvä kirja, etenkin nuorille mielikuvituksellisten maailmojen ja rakastumisen ystäville.
Tähän kirjaan oli tartuttava, kun se saapui uutuutena kirjastoomme. Nimi on kokonaisuudessaan Across the Universe - matka alkaa, ja kyseessä on ensimmäinen osa nuorten science fiction -sarjaa.
Mitäpä muuta voi ikuinen Aamunkoi/Väristys-fani tehdä kuin lainata silloin kun takakannessa lukee: Kaksi nuorta - kaksi maailmaa. Voivatko he luottaa toisiinsa - saati rakastua?
Pääosissa Amy ja Seuraaja, jotka kohtaavat avaruusaluksella suhteellisen merkillisissä olosuhteissa. Kirja alkaa kuitenkin siitä, miten Amy valmistautuu vanhempiensa kanssa syväjäädytykseen. Seuraavassa luvussa hypätään avarusalukseen, jossa ääneen pääsee Seuraaja. Kerronta eteneekin vauhdikkaasti kahden nuoren näkökulmien välillä.
Hyvä kirja, etenkin nuorille mielikuvituksellisten maailmojen ja rakastumisen ystäville.
torstai 5. tammikuuta 2012
Mystiikkaa kirjastossa!
Kokosin nuorten osastolle näyttelyn mystisistä tapahtumia ja mystinen rakkaus. Tämä eräänlaisena jatkoliitteenä kirjavinkkauksiin. Pöydiltä löytyy vinkkikirjoja ja muita mystisiä tarinoita.
Mystinen rakkaus
Tämän näyttelyn erityinen kunniavieras on tietenkin Meyerin Twilight-sarja (Houkutus-sarja), etenkin se ensimmäinen kirja ja paras. En tätä ole vinkannut, vaikka varmaan pitäisi, se oli kuitenkin aika monelle vielä tuntematon, ainakin seiskaluokkalaisille.
Muita hengenheimolaisia ovat mm:
Stiefvater, Maggie: Väristys
Abedi, Isabel: Lucian
Condie, Ally: Tarkoitettu
Mystisiä tapahtumia
Tälle pöydälle löytyi enemmän kirjoja hyllyjä silmäilemällä. Vinkkikirjoista paikalla olivat Friikkisirkus ja Suden veli, kummatkin sarjan ensimmäisiä osia. Samoin tietysti urhea Coraline liittyi poikien joukkoon.
Pöytä suorastaan tulvii kirjoja, jotka haluaisin lukea!
Mystinen rakkaus
Tämän näyttelyn erityinen kunniavieras on tietenkin Meyerin Twilight-sarja (Houkutus-sarja), etenkin se ensimmäinen kirja ja paras. En tätä ole vinkannut, vaikka varmaan pitäisi, se oli kuitenkin aika monelle vielä tuntematon, ainakin seiskaluokkalaisille.
Muita hengenheimolaisia ovat mm:
Stiefvater, Maggie: Väristys
Abedi, Isabel: Lucian
Condie, Ally: Tarkoitettu
Mystisiä tapahtumia
Tälle pöydälle löytyi enemmän kirjoja hyllyjä silmäilemällä. Vinkkikirjoista paikalla olivat Friikkisirkus ja Suden veli, kummatkin sarjan ensimmäisiä osia. Samoin tietysti urhea Coraline liittyi poikien joukkoon.
Pöytä suorastaan tulvii kirjoja, jotka haluaisin lukea!
Tunnisteet:
kirjastotyö,
mystiikka,
rakkaus,
vinkkaus
maanantai 2. tammikuuta 2012
Uusi vuosi, uuden lukemiset
Sain viikonloppuna ahmittua taas yhden Twilight-jälkeläisen... kyseessä tällä kertaa Isabel Abedin nuorten aikuisten kirjan nimeltä
LUCIAN
Takakannesta juonesta selviää, että tarina on Rebecan ja Lucianin Elämää Suurempi Rakkaustarina. Pojassa on luonnollisesti jotain mystistä. Kuka on Lucian?
Verkkaisesti eteenpäin
Jos kirjaa vertaa Twilight-sarjan ja Stiefvaterin trilogian ensimmäiseen osaan, tässä tarina käynnistyi verkkaisemmin. Ajattelin jo, että eihän tämä vedä. Mutta kun juoni kehittyi ja alkoi tapahtumaan, alun kahlaaminen kannatti. Keskivaiheilla tapahtunut yllättävä käänne oli virkistävä ja se vei lukunautiontoa uuteen suuntaan. Sen enempää ei keikauksesta voi kertoa paljastamatta liikaa...
Mitä se haluaa?!?!?!
Koko lukukokemuksen ajan pähkäilin sitä, miten kirjassa käy. Kuka totta tosiaan on tämä salaperäinen poika!?! Kirja siis koukutti erinomaisen hyvin. Toisin kuin Stiefvaterin ja Meyerin kirjoissa, tässä totuus paljastuu paljon myöhemmin. Lukija ei voi arvata, voi vain aavistella ja kehitellä erilaisia teorioita pojan olemuksesta, motiiveista ja ulkonäöstä.
Mitäs nyt?
Niin, mitäs nyt... olo on vähän tyhjä lähes kuuden sadan sivun jälkeen. On kai suunnistettava kirjastoon etsimään lisää riipaisevia rakkaustarinoita.
LUCIAN
Takakannesta juonesta selviää, että tarina on Rebecan ja Lucianin Elämää Suurempi Rakkaustarina. Pojassa on luonnollisesti jotain mystistä. Kuka on Lucian?
Verkkaisesti eteenpäin
Jos kirjaa vertaa Twilight-sarjan ja Stiefvaterin trilogian ensimmäiseen osaan, tässä tarina käynnistyi verkkaisemmin. Ajattelin jo, että eihän tämä vedä. Mutta kun juoni kehittyi ja alkoi tapahtumaan, alun kahlaaminen kannatti. Keskivaiheilla tapahtunut yllättävä käänne oli virkistävä ja se vei lukunautiontoa uuteen suuntaan. Sen enempää ei keikauksesta voi kertoa paljastamatta liikaa...
Mitä se haluaa?!?!?!
Koko lukukokemuksen ajan pähkäilin sitä, miten kirjassa käy. Kuka totta tosiaan on tämä salaperäinen poika!?! Kirja siis koukutti erinomaisen hyvin. Toisin kuin Stiefvaterin ja Meyerin kirjoissa, tässä totuus paljastuu paljon myöhemmin. Lukija ei voi arvata, voi vain aavistella ja kehitellä erilaisia teorioita pojan olemuksesta, motiiveista ja ulkonäöstä.
Mitäs nyt?
Niin, mitäs nyt... olo on vähän tyhjä lähes kuuden sadan sivun jälkeen. On kai suunnistettava kirjastoon etsimään lisää riipaisevia rakkaustarinoita.
maanantai 5. joulukuuta 2011
rakastaa, ei rakasta
Novelleja. Vihaan novelleja. En jaksa lukea novellikirjoja. Tämä pohjoismaisten kirjailijoiden nuorille tekemä novellikokoelma rakkaudesta oli vaikea pala. Luin vinkkariblogista, miten kirjaa oli joku vinkannut lukemalla seksikohtauksen ja jättämällä sen sopivassa kohtaa kesken. Pakottauduin lukemaan kyseisen novellin kokonaan, se olikin kirjan ensimmäinen.
Oli pakko olla kauhistunut. Novelli kertoo pojasta, jonka äiti on juuri kuollut ja hänet lähetetään musiikkileirille viikoksi. Poika on aivan poissa tolaltaan, ihan palasina. Novellin lopussa poika huomaa Tatjana-tytön, jonka kanssa ajatutuu pussailemaan. Joten: tämä kesä oli pojan (en muista nimeä) pahin ja paras.
En mitenkään pysty vinkkaamaan kirjaa sen seksiteeman kautta, vaikka vinkin vinkkaaja kirjoittikin rakkaudesta. En pysty vinkkaamaan ainakaan tätä novellia rakkaus-teemalla.
Miten sitten vinkkaisin?
Jos ajatellaan, että vinkkaus pitäisi tehdä MuTu-juttuna, en vinkkaisi ollenkaan.
Oli pakko olla kauhistunut. Novelli kertoo pojasta, jonka äiti on juuri kuollut ja hänet lähetetään musiikkileirille viikoksi. Poika on aivan poissa tolaltaan, ihan palasina. Novellin lopussa poika huomaa Tatjana-tytön, jonka kanssa ajatutuu pussailemaan. Joten: tämä kesä oli pojan (en muista nimeä) pahin ja paras.
En mitenkään pysty vinkkaamaan kirjaa sen seksiteeman kautta, vaikka vinkin vinkkaaja kirjoittikin rakkaudesta. En pysty vinkkaamaan ainakaan tätä novellia rakkaus-teemalla.
Miten sitten vinkkaisin?
Jos ajatellaan, että vinkkaus pitäisi tehdä MuTu-juttuna, en vinkkaisi ollenkaan.
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
valoa valoa valoa
Aikaisemmista puheista huolimatta olohuoneen pöydällä on neljä nuorten kirjaa, jotka ajattelin lukea tai selata. Eilen illalla ahmaisin jo
valoa valoa valoa
sillä pyrin joka vuosi lukemaan Finlandia Juniorin voittajan.
Kirja oli hyvä. Se on juuri niitä kirjoja, jotka täytyy aloittaa alusta heti sen loppuun päästyään. Miten se alkoi? Mitäs siinä sanottiinkaan? Pidin hurjasti kirjailijan tyylistä puhutella lukijaa kesken kaiken. Pidin siitä, että lukijaa varoiteltiin surullisesta lopusta. Kuolemasta. Pidin tyylistä kuin hullu puurosta. (Ja tämä ei ole mikään oikea nettiteksti vaan harjoitelma, joten saan kirjoittaa vaikka toistona, jos siltä tuntuu ja käyttää kliseitä jos siltä tuntuu.)
Myös teema on hyvä, kahden 14-vuotiaan tytön rakkaus. En kirjoita että ystävyys, kuten asiaan voisi viitata. Ei. Kyseessä on ruumillinen, täyttynyt, iloinen, kaikennielevä rakkaus (lista, tsot tsot). Tämä ei ole mitenkään ihmeellinen asia vaan luonnollinen. Se vaan on.
Entä vinkkauksessa? Miten uskallan vinkata lesbokirjan? Tyylin kautta vai Finlandia palkinnon kautta? Vierelle pitää ilman muuta ottaa myös poikarakkaudesta (mikä termi) kertova kirja.
Saranapuolelta (kirjan nimi)
Vaan olenko minä joku valistaja, saarnaaja: tämä on luonnollista. Osaanko kertoa asian luonnollisena, sivuseikkana vai jätänkö koko asian sanomatta. Puhunko sittenkin ystävyydestä?
valoa valoa valoa
sillä pyrin joka vuosi lukemaan Finlandia Juniorin voittajan.
Kirja oli hyvä. Se on juuri niitä kirjoja, jotka täytyy aloittaa alusta heti sen loppuun päästyään. Miten se alkoi? Mitäs siinä sanottiinkaan? Pidin hurjasti kirjailijan tyylistä puhutella lukijaa kesken kaiken. Pidin siitä, että lukijaa varoiteltiin surullisesta lopusta. Kuolemasta. Pidin tyylistä kuin hullu puurosta. (Ja tämä ei ole mikään oikea nettiteksti vaan harjoitelma, joten saan kirjoittaa vaikka toistona, jos siltä tuntuu ja käyttää kliseitä jos siltä tuntuu.)
Myös teema on hyvä, kahden 14-vuotiaan tytön rakkaus. En kirjoita että ystävyys, kuten asiaan voisi viitata. Ei. Kyseessä on ruumillinen, täyttynyt, iloinen, kaikennielevä rakkaus (lista, tsot tsot). Tämä ei ole mitenkään ihmeellinen asia vaan luonnollinen. Se vaan on.
Entä vinkkauksessa? Miten uskallan vinkata lesbokirjan? Tyylin kautta vai Finlandia palkinnon kautta? Vierelle pitää ilman muuta ottaa myös poikarakkaudesta (mikä termi) kertova kirja.
Saranapuolelta (kirjan nimi)
Vaan olenko minä joku valistaja, saarnaaja: tämä on luonnollista. Osaanko kertoa asian luonnollisena, sivuseikkana vai jätänkö koko asian sanomatta. Puhunko sittenkin ystävyydestä?
lauantai 3. joulukuuta 2011
Väristyksiä
Pitäisi siis kokeilla kirjawinkkausta...
Tämän lauantain lukusaalis oli Maggie Stiefvaterin nuorten kirja Väristys. Pitäisikö tässä paljastaa loppuratkaisu, sen verran, että se oli onnellinen/onneton? Vinkki pitäisi kuitenkin yrittää muotoilla.
Tein oikeastaan niin, että luettuani vajaat sata sivua, pysähdyin miettimään. Vinkin pitäisi koskea ainoastaan tätä alkua. Se oli koukuttava, kaunis ja mielenkiintoinen, täynnä lupausta. Periaatteessa kyseessä oli samanlainen rakkaustarina kuin mitä huimaavan menestyksen saavuttaneessa Twiligt-sarjassa.
Raapustin seuraavat sanat suttuvihkooni, suunnilleen näin:
Kirjan päähenkilö Grace on tavallinen nuori koulutyttö Yhdysvaltain Minnesotasta. Hän asuu talossa, jonka läheisessä metsässä asuu susilauma. Grace katselee mielellään susia, etenkin yhtä harmaaturkkista ja keltasilmäistä urosta, joka myös osoittaa kiinnostusta tyttöä kohtaan. Lapsena tämä susi pelasti tytön susilauman hyökkäykseltä ja siitä lähtien näiden kahden välillä on ollut omituinen, luottamuksellinen yhteys.
Kyseessä on suuri, romanttinen, lämmin rakkaus, ihmisen ja ihmissuden välillä.
Ja muutama sana siitä, miten koukuttava alku oli. Ja ajattelin lukea suoran lainauksen kirjasta, kohtauksen, jossa ihmissusi ja tyttö kohtaavat ensimmäisen kerran, toisensa tiedostaen ja tunnistaen.
Eli eipä toimi. Kaikki mitä raapustelin luonnokseksi ei toimi. Ja miten tämä sitten toimisi puhuttuna sen paremmin, päin vastoin. Täysi katastrofi. Olisi siis aivan sama lukea monotonisella äänellä kirjan takakansi, tai se mikä tarran alta näkyy ja saavuttaisin saman suosion.
Vähän siis ongelmia ja epätoivoa. Tähänkö vinkkaajan ura nyt lopahtikin?
Tämän lauantain lukusaalis oli Maggie Stiefvaterin nuorten kirja Väristys. Pitäisikö tässä paljastaa loppuratkaisu, sen verran, että se oli onnellinen/onneton? Vinkki pitäisi kuitenkin yrittää muotoilla.
Tein oikeastaan niin, että luettuani vajaat sata sivua, pysähdyin miettimään. Vinkin pitäisi koskea ainoastaan tätä alkua. Se oli koukuttava, kaunis ja mielenkiintoinen, täynnä lupausta. Periaatteessa kyseessä oli samanlainen rakkaustarina kuin mitä huimaavan menestyksen saavuttaneessa Twiligt-sarjassa.
Raapustin seuraavat sanat suttuvihkooni, suunnilleen näin:
Kirjan päähenkilö Grace on tavallinen nuori koulutyttö Yhdysvaltain Minnesotasta. Hän asuu talossa, jonka läheisessä metsässä asuu susilauma. Grace katselee mielellään susia, etenkin yhtä harmaaturkkista ja keltasilmäistä urosta, joka myös osoittaa kiinnostusta tyttöä kohtaan. Lapsena tämä susi pelasti tytön susilauman hyökkäykseltä ja siitä lähtien näiden kahden välillä on ollut omituinen, luottamuksellinen yhteys.
Kyseessä on suuri, romanttinen, lämmin rakkaus, ihmisen ja ihmissuden välillä.
Ja muutama sana siitä, miten koukuttava alku oli. Ja ajattelin lukea suoran lainauksen kirjasta, kohtauksen, jossa ihmissusi ja tyttö kohtaavat ensimmäisen kerran, toisensa tiedostaen ja tunnistaen.
Eli eipä toimi. Kaikki mitä raapustelin luonnokseksi ei toimi. Ja miten tämä sitten toimisi puhuttuna sen paremmin, päin vastoin. Täysi katastrofi. Olisi siis aivan sama lukea monotonisella äänellä kirjan takakansi, tai se mikä tarran alta näkyy ja saavuttaisin saman suosion.
Vähän siis ongelmia ja epätoivoa. Tähänkö vinkkaajan ura nyt lopahtikin?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)