Marko
Hautala: Käärinliinat
Torajyvien
innoittamana nappasin seuraavaksi lukemiseksi Marko Hautalan Käärinliinat. Ihmismielen
oudot aivoitukset, mielisairaalan kliininen miljöö ja lähestyvän kuoleman
odotus välittyvät ahdistavan vahvana kirjan kerronnassa.
Olavi Finne
on vanha mies, joka surmaa julmalla tavalla pienen sukulaispoikansa ja joutuu
mielisairaalaan. Tarinan edetessä kirjassa väläytetään Finnen nuoruuden
aikaisia tapahtumia sota-ajalta, jolloin lukija alkaa vähitellen saada
käsityksen asioista, jotka ovat aiheuttaneet miehen mielen järkkymisen.
Olavi Finne
saa omahoitajakseen kolmikymppisen Mikael Siinnon, jonka elämä tuntuu
pysähtyneen avopuolison sairastuttua vakavasti. Mikael kärsii myös työpaikalla
kokemansa väkivaltaisen tilanteen aiheuttamasta traumasta. Vähitellen Mikael
alkaa kiinnostua omituisen potilaansa tarinoista, saaden niistä jonkinlaista
toivoa omaan ankeaan elämäntilanteeseensa. Työympäristön paineet, mielisairaalan karu
arki ja ihmismielen häilyväisyys johtavat vääjäämättä kohti odottamatonta
loppuratkaisua.
Käärinliinat
on rankkaa, mutta koukuttavaa luettavaa. Kirja on taitavasti kirjoitettu,
tarina etenee verkkaisesti, mutta suorastaan pakottaa jatkamaan lukemista. Painostava tunnelma saa lukijan odottamaan
loppuratkaisua, mutta millaista, se selviää viime lehdillä. Käärinliinat
luettuani tiedän kuitenkin sen, että seuraavaksi luen kevyttä ”hömppää”, ehkä
huumoria tai romantiikkaa. Ahdistavuuskiintiöni on nimittäin joksikin aikaa täytetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti