Olen jokakeväiseen tyyliini tutustunut innolla puutarha- ja käsityökirjoihin. Taas on käsiini sattunut aivan ihania kirjoja, joista napata ideoita sekä puutarhaan kuin myös askarteluun ja tuunailuun. Laitanpa tässä vinkkiä muutamista kivoista harrastekirjoista.
Saila Routio - Puutarha laatikossa
Tässäpä oivallinen kirja puutarhakärpäsen puremalle. Aina ei tarvita suurta puutarhaa jotta voisi nauttia kukista ja satoisasta hyötytarhasta. Oletko miettinyt mitä kaikkea voi kasvattaa viljelylaatikossa, millainen astian tulee olla jotta kasvit viihtyvät ja miten astiaistutuksia hoidetaan? Kirjasta saa vinkit kasvien kasvatukseen ruukuissa, laatikoissa tai vaikkapa rikkinäisessä teekannussa, jopa pystysuoralle seinäpinnallekin voi perustaa viljelmän. Kirjasta löytyy ohjeet kasvilavojen ja viljelyastioiden rakentamiseen sekä apua kasvivalintaan. Tietopitoisten lukujen lomaan on koottu
astiaviljelijöiden innostavia haastatteluja: on tomaatinkasvattaja,
jonka puutarha on parvekkeella, viiden neliömetrin perunanviljelijä sekä kasvihuonetarhuri, joka rakensi ansariinsa lämpölavan vanhoista ikkunoista. Voin itsekin muutaman vuoden kokemuksella lämpimästi suositella astiakasvatusta.
Malin Nilsson - Puuhaillaan pihalla
Nilssonin kirja keskittyy puutarhan sisustukseen. Puuhaillaan pihalla-kirjassa ideoidaan kesäkeitaaseen viihtyisyyttä monesta eri materiaalista. Luovuus päästetään valloilleen mm. betonia, rautalankaa, lasia ja kankaita käyttämällä. Kauniit, inspiroivat kuvat saavat luovuuden ja mielikuvituksen lentoon. Olenkin katsonut aivan uudella silmällä vajassa lojuvia vanhoja työkaluja ja piikkilankavyyhtiä. Kirjan inspiroimana pihalleni on syntymässä uusi kasvituki köynnöskrassia varten. Tälläisen kirjan selailu vaikkapa sadepäivän ajankuluna on aivan ihanaa, uusia suunnitelmia syntyy ja vaikka niitä ei välttämättä toteuttaisikaan, kirjan kuvitus saa hyvälle mielelle.
Sarah Moore - Eilispäivän aarteet
Vintagehenkinen askartelukirja on inspiraation lähde kaikille kauniiden esineiden ystäville. Kirjassa esitellään 50 erilaista tuunaustyötä, joissa käytetään monenlaista kodin kaapeista löytyvää materiaalia esim. nappeja, tapettia, kangastilkkuja ja vanhoja kehyksiä. Kirjassa on selkeät teko-ohjeet jokaiselle tuunaustyölle sekä tarvikelista jotta kaikki kyseiseen työhön tarvittava materiaali on helppo ottaa esille ennen askarteluun ryhtymistä. Kirjan lopussa on vinkkejä lahjoista eri tilanteisiin mm. ystävänpäiväksi, vauvalle ja tuliaisiksi, kaikkiin löytyy tietysti ohjeet kirjan sivuilta. Eilispäivän aarteet on ulkoasultaan kuin karamelli, pastellisävyiset sivut ja kauniit kuvat koukuttavat tuunailijan viihtymään kirjan äärellä tuntikausia.
Wiitaunionin aluekirjaston blogi, jossa kerrotaan kirjaston arkisesta aherruksesta, ja annetaan vinkkejä niin nuorille kuin vanhemmillekin lukijoille.
tiistai 4. kesäkuuta 2013
perjantai 10. toukokuuta 2013
Paratiisi lukupiirissä
Viitasaaren kirjaston lukupiirin seuraava kokoontuminen on 16. päivä toukokuuta 2013 torstaina vanhaan tuttuun aikaan eli vartin yli viisi. Käsittelyssä meillä on tällä kertaa Toni Morrisonin erinomainen kirja nimeltään Paratiisi.
Toni Morrison
Toni Morrisonin "oikea" nimi on Chloe Anthony Wofford, ja kyllä, hän on nainen. Morrison sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1993. Hänen kuuluisin teoksensa lienee nimeltään Minun kansani, minun rakkaani.
"He ampuvat valkoisen tytön ensin."
Kirja alkaa vuodesta 1976, tapahtumapaikkana on Oklaholma, Yhdysvallat. Aseistautunut miesjoukko saapuu entiselle luostarille, jonka asukkaiden epäsiveellisyydestä ja synnillisyydestä he ovat saaneet tarpeekseen. Valkoinen tyttö ammutaan ensin, muiden kohtalo jää auki.
"Naapurit näyttivät ilahtuvan, kun vauvat tukehtuivat."
Tämän hätkähdyttävän alun jälkeen siirrytään Mavis-nimisen naisen tarinaan, vähintäänkin yhtä järkyttävän ensimmäisen lauseen myötä. Jatkossa kerrotaan eri henkilöiden kautta siitä, mikä kärjisti Ruby-kaupunkilaisten miesten ja entisen luostarin naisten välit tähän pisteeseen.
En tosin tiedä voiko sanoa noin, että heidän välinsä kärjistyivät, sillä ainakin noin kolmasosan luettuani eivät luostarin naiset vaikuta kovin aktiivisilta toimijoilta kaupunkilaisia vastaan. Monessa lukemassani arvostelussa puhutaankin esimerkiksi naisten turvakodista, kun puhutaan luostarin asukkaista.
Kirjasta tulee mieleeni joskus lukemani toteamus, että afrikanamerikkalaiset naiset ovat kaksinkertaisesti sorrettuja, ensin ihonvärinsä sitten sukupuolensa takia.
"Don't stare, child"
Ainoa asia, mikä lukukokemuksessa minua häiritsee on suomennos, josta kuultaa alkuperäiskieli lävitse. Kääntäjä on siis suomentanut englannin kielen sanoja lauseina, eikä ajatuksina.
Laitan nyt tähän kaksi esimerkkiä lauseista, joista ylivirkeä intoilija aivoissani huomauttaa. Kyseessä on repliikki: - Älä tuijota, lapsi. Tämä on käännetty sanasta sanaan, alkuperäinen menee näin: Don't stare, child. Repliikki olisi kenties ollut luontevampaa suomentaa muotoon "älä tuijota" tai "älä pentu tuijota".
Entäs tämä: "Karjan myyntiä vuoden 1958 huippuhintaan säesti tappio osavaltiollisessa kirkonjohtajanvaalissa, koska hän halveksi avoimesti koululaisten istumamielenosoitusta siinä drugstoressa Oklahoma Cityssä." En tiedä miten muut tämän näkevät, mutta minä takerrun sanaan "siinä". Se (that) drugstore Oklahoma Cityssä viittaa johonkin tiettyyn, tunnettuun kauppaan ja siellä tapahtuneeseen mielenosoitukseen. Ehkä suomen kielelle luontevampaa olisi ollut kirjoittaa "siinä tietyssä" tai jättää "siinä" kokonaan pois: "...koska hän halveksi avoimesti koululaisten (kuuluisaa) istumamielenosoitusta Oklahoma Cityn drugstoressa."
Näistä pilkunviilauksista huolimatta kirja on todella hyvä, suosittelen! Oikein mielenkiintoinen, monipolvinen ja ajatuksia herättävä kirja.
maanantai 1. huhtikuuta 2013
Hirnahduksia
Hirnahduksia on toinen kokoelma Hopsis kopsis polleamus-kirjoituskilpailun runsaasta sadosta. Kilpailun järjesti Maaseudun Sivistysliitto, Suomen maatalousmuseo Sarka ja Maaseudun Tulevaisuus-lehti keväällä 2011. Kilpailun teksteistä koottiin kaksi valloittavaa kirjaa. Kun ensimmäisessä Hevosvoimia-kokoelmassa tarinat painottuivat koskettaviin ja herkkiin kertomuksiin hevosystävistämme, Hirnahdusia-kirjan teksteissä korostuu huumori ja ilo. Kirjan toimittanut Kirsti Manninen toteaakin "tosiasiassa hevoset taitavat usein nauraa hirnahdella meille ihmisille".
Kirja on edeltäjänsä mukaisesti jaettu tarinoiden osalta viiteen eri teemaan, jotka tässä kirjassa ovat; Unohtumattomat, polvenkorkuiset, matkatoverit, ponihullut ja hirnahduksia. Kirja on kuvitettu tyylikkäillä valokuvilla ja Tuomas Mujusen herkillä piirroksilla, jotka luovat kirjaan hevosen tuoksuista tunnelmaa. Tarinoiden kertojien ikä ja sukupuoli tekee kirjasta kiinnostavan vaihtelevan, lukija pääsee tutustumaan nelijalkaisiin ystäviin eri näkökulmista.
Hevonen on ihmisen työ- ja harrastustoverina omanlaisensa persoonallisuus, joten sekaannuksia ja erimielisyyksiä ei voi kokonaan välttää. Siitä samasta syystä hassuihin muistoihin sekoittuu ystävän muistelun haikeutta.
Kirja on edeltäjänsä mukaisesti jaettu tarinoiden osalta viiteen eri teemaan, jotka tässä kirjassa ovat; Unohtumattomat, polvenkorkuiset, matkatoverit, ponihullut ja hirnahduksia. Kirja on kuvitettu tyylikkäillä valokuvilla ja Tuomas Mujusen herkillä piirroksilla, jotka luovat kirjaan hevosen tuoksuista tunnelmaa. Tarinoiden kertojien ikä ja sukupuoli tekee kirjasta kiinnostavan vaihtelevan, lukija pääsee tutustumaan nelijalkaisiin ystäviin eri näkökulmista.
Hevonen on ihmisen työ- ja harrastustoverina omanlaisensa persoonallisuus, joten sekaannuksia ja erimielisyyksiä ei voi kokonaan välttää. Siitä samasta syystä hassuihin muistoihin sekoittuu ystävän muistelun haikeutta.
perjantai 22. maaliskuuta 2013
Saatana saapuu Moskovaan - mutta miksi?
Totean nyt varsin juhlallisesti, että olen juuri saanut luettua Mihail Bulgakovin erinomaisen kirjan nimeltä Saatana saapuu Moskovaan.
Tämä on näitä paksuja (ja ah niin ihania) klassikkoja, joihin ei uskalleta tarttua, koska ne ovat homeisia, puuduttavia ja tylsiä... eiiiii... vaan:
Tämä on näitä paksuja (ja ah niin ihania) klassikkoja, joihin ei uskalleta tarttua, koska ne ovat homeisia, puuduttavia ja tylsiä... eiiiii... vaan:
Fantasiaa!
Saatana saapuu Moskovaan, alkuperäiseltä nimeltään Mestari ja Margarita, on hullunkurinen fantasia, pureva satiiri, romanttinen kertomus, hupaisa komedia ja kaiken lisäksi vielä realistinen tarina erään Nasaretissa syntyneen miekkosen ja hänen tuomitsijansa hetkistä joskus pääsiäisen aikaan, noin 2000 vuotta sitten.
Valitse siitä!
Kirja muodostuu siis kahdesta erilaisesta tarinasta. Siinä seikkaillaan Moskovassa, no niin, Saatanan seurassa. Tähän maailmaan liittyy myös Mestarin ja Margaritan vaiheikas rakkaustarina. Sitten kirjassa kuvataan myös Jeesuksen ja Pontius Pilatuksen kohtaamista Jerusalemissa.
Tarina alkaa
Kirja kuitenkin alkaa varsin pahaa-aavistamattomasti Patriarkan lammilta, Moskovasta. Siellä kaksi kaverusta, Berlioz ja Bezdomnyi ajautuvat mielenkiintoiseen keskusteluun tuntemattoman henkilön kanssa. Ja sen jälkeen sekä Bezdomnyin elämässä että kirjan muiden päähenkilöiden elämässä alkaa tapahtua sitä tahtia, että lukija ei meinaa pysyä perässä.
Fantasian sävyttämää huumoria
Mielestäni parasta antia kirjassa on Moskovaan keskittyvä, fantasianomainen ja ajatukset aivan uusiin ulottuvuuksiin räjäyttävä huumori ja satiiri. Lukiessa ei voi muuta kuin hymyillä itsekseen, että nyt sitten mennään juonen mukana tuohon suuntaan. Ja miten se nyt tällaisen jutun tähän keksikään!
Mielikuvituksellista realismia
Tälle mielenkiintoisena vastapainona on realistinen kuvaus Jeesuksen ja Pontius Pilatuksen ajasta. Kun aika alkumetreillä kertomus hypähtää noin 2000 vuotta taaksepäin, olisin halunnut jatkaa nykypäivässä (eli Moskovan 1930-luvussa). Kävi kuitenkin niin, että kun tämä osa vuorostaan katkesi, odotin jo innokkaasti tarinalle jatkoa. Ja huomatkaa, tämä siitä huolimatta, että kun tarinassa esiintyy Pontius Pilatus, Golgata ja Jeesus, voi jotenkin arvailla, miten siinä käy.
Ja niin, miksi Saatana saapui Moskovaan? Vastauksen siihen antaa teille Margarita.
tiistai 12. helmikuuta 2013
Muistattehan vielä Beth Revisin kirjan Matka alkaa?
Tämä IHANA nuorten tieteisfantasiaseikkailu on saanut jatkoa, vihdoinkin!
Miljoona aurinkoa jatkaa Amyn ja Seuraajan (rakkaus)tarinaa. Kaksikko on uusien haasteiden edessä: Seuraajan mieltä painavat aluksen ongelmat ja hupenevat ruokavarat.
Amy puolestaan miettii sitä, pystyykö hän ikinä elämään avaruudessa onnellisena, ilman oikeaa auringonvaloa ja vaikkapa autolla ajamista stereot täysillä? Maaperän tuntua jalkojen alla?
Amyn ja Seuraajan suhde on myös koetuksella. Voiko toista rakastaa vain siksi, ettei ketään muuta ole? Varsinkin sen jälkeen, mitä Amylle edellisessä osassa paljastui...
Suosittelen kaikille Twilightin (ja seuraajien) ystäville!
maanantai 11. helmikuuta 2013
Vietämme luontoviikkoa 11.-17.2.2013
Luonto- ja ympäristöviikon aikana Viitasaaren kirjastossa voi suorittaa 4H-yhdistyksen esille laittaman luontopolun. Polku mutkittelee kirjastossa sisältäen tehtävärasteja, joissa mm. lajitunnistusta. Polun suorittaneiden kesken Viitasaaren 4H-yhdistys arpoo palkintoja. Kannattaa osallistua luontoseikkailuun ja kokea Suomen monimuotoinen luonto mukavasti kirjaston suojissa.
Luonto- ja ympäristöviikolla esillä on myös muuta luontoon liittyvää. Luontokuvia meiltä ja muualta näyttely, luontoliiton materiaalia ja ristikon ystäville jälkiristikko. Aikuisten puolelta löytyy myös ympäristölehteä mukaan otettavaksi.
Lainan päivänä alkanut kirjojen ja lehtien poistomyynti on käynnissä kirjaston näyttelytilassa, edullisten löytöjen tekemiseen on siis erinomainen mahdollisuus. Muistutan samalla 16.2. saakka olevasta Jules Verne- kilpailusta, johon osallistuneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Lapsille on aiheeseen liittyvä piirustustehtävä. Tervetuloa osallistumaan ja viihtymään kirjastossa!
perjantai 11. tammikuuta 2013
Tiesitkö...että kirjastolla toimii Lukupiiri?
Kirjaston lukupiirissä
syksyn 2012 aikana luettuja kirjoja:
Maarit Verronen: Karsintavaihe
Yann Martel: Piin elämä
Marja-Liisa Vartio: Hänen olivat linnut
Hilkka Ravilo: Mesimarjani, pulmuni, pääskyni
Sanojen alamainen (toim. Saska Saarikoski)
Keväällä 2013
Ulla-Lena Lundbergin tuotanto (Finlandia palkinto romaanista Jää)
Emily Brontë: Humiseva harju (NYT)
Sofi Oksanen: Puhdistus
F.M. Dostojevski: Rikos ja rangaistus
Toni Morrison: Paratiisi
Emily Brontë: Humiseva harju (NYT)
Sofi Oksanen: Puhdistus
F.M. Dostojevski: Rikos ja rangaistus
Toni Morrison: Paratiisi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


